Hetki Orinorolla Leppävirralla

Retkeilijän himo iski jälleen ja työpäivän aikana sain ajatuksen lähteä Leppävirran Orinorolla käymään.
Parempi puoliskoni oli tänään omilla menoillaan, joten työpäivän jälkeen nappasin muksut kyytiin ja ajoimme naapurikuntaan Savon ihmettä ihmettelemään.

Menomatkalla satoi suhteellisen rankasti vettä, mutta uskoin vakaasti että sää selkenee vielä.
Ajoimme Hanhiahontien parkkipaikalle automme, koska totesin että se pidempi reitti voisi olla liian pitkä näin eskari- ja koulupäivien jälkeen muksujenkin kävellä. Valitsemamme lyhyempi reitti oli noin 900 metriä parkkipaikalta rotkolle ja se riitti tällä kertaa varsin hyvin.

wp-1471022231057.jpg
Polun alkuosuutta.

Reittihän on erinomaisesti merkitty, joten eksymisvaaraa ei sinänsä ole ja lapsetkin oli helppo laittaa etsimään ja seuraamaan reittiä aina merkiltä seuraavalle.

wp-1471022231041.jpg
Luonnon omat portaat.

Orinoron rotko on elämys, joka kannattaa käydä katsomassa. Pystysuorat seinät kohoavat korkeuksiin ja kapea sola houkuttelee jatkamaan matkaa eteenpäin. Ja se hiljaisuus ja rauha!

wp-1471022231023.jpg
Rotkolle vie pitkospuut, joten jalatkin pysyy kuivana.

Maasto on suhteellisen helppokulkuista, eikä lastenkaan kanssa liikkuminen ollut ongelma missään kohti. Toki meillä lapset on jo 6-,7- ja 8-vuotiaat, eli ihan taaperoista ei ole kysymys.

wp-1471022230710.jpg

 

wp-1471022230903.jpg
Kulkua helpottavia tekijöitä.

 

 

wp-1471022230843.jpg
Portaita.

 

wp-1471022230818.jpg
Kapeat solat houkuttelee jatkamaan matkaa.

 

wp-1471022230823.jpg

Rotkon jälkeen suuntasimme noin 300 metrin päähän nuotiopaikalle makkaran paistoon. Tällä kertaa kävikin tuuri kun edellinen porukka oli juuri lähdössä, niin pääsimme valmiille tulille. Toisaalta tykkään nuotion teosta, joten liekkö tämä nyt sitten oli onni vai epäonni :)

wp-1471022230555.jpg
Kaikki tarvittava löytyi nuotiopaikalta valmiina.
wp-1471022230554.jpg
Uuttakin oli rakenteilla nuotipaikalla.

wp-1471022230564.jpg

Paistoimme rauhassa makkarat ja lapset leikkivät hetken paikalla. Tämän jälkeen lähdimme talsimaan takaisin autoa kohti samaa reittiä mitä tulimmekin. Tällä kertaa kävi tuuri, sillä sade pysyi poissa tasan retkemme ajan. 50 metriä ennen autoa taivas repesi ja vettä alkoi tulla ihan maahan asti. Tällä kertaa säiden herra oli siis puolellamme :)

Mukava pieni reissu, jossa sai muutaman tunnin rattoisasti menemään!

-JiiKoo-

Ajatuksia? Jaa ne minulle ja muille!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s