Melontakausi lähestyy

Pääsiäisenä sain melontaharrastusta nytkäytettyä askeleen eteenpäin kun roudasin itselleni isäukolta lainaan inkkarikanootin. Tuon siirron myötä myös kuume päästä vesille kasvoi uusiin mittasuhteisiin.

Oikeastaan koskaan aiemmin en ole melonut, joten kysymyksessä on aivan uusi aluevaltaus. Joskus vuosia sitten olen juurikin tuota kyseistä kanoottia testaillut, mutta eipä sitä voi hyvällä tahdollakaan sanoa melomiseksi.

Jäät tekee pikkuhiljaa lähtöään ja suliakin paikkoja jo löytyy. Tämän odotusajan olen käyttänyt jollain muotoa hyödykseni ja tutkaillut sekä selvitellyt kaikkea oleellista (ja vähemmän oleellista) melontaan liittyen.
J-veto on teoriassa opeteltu ja joitakin pakollisia varusteitakin jo laitettu tilaukseen. Pelastusliivit tietysti näistä varusteista ne ehdottomat.

Itse kanootti on merkkiä Coleman ja mallia Journey. Pituutta kanootilla on 15,6 jalkaa eli ymmärrettävässä muodossa ilmaistuna vajaa 5 metriä.
Mallilla on kantavuutta rapiat 350 kg, eli kolme aikuista ja tavarat pitäisi mennä tarvittaessa kyytiin hyvinkin. Tuo pituus ja koko aiheuttaakin sitten mietteitä, että miten hyvin tuo on hallittavissa soolomelonnassa? Kokemusta kun ei ole, niin ennakkoon en osaa yhtään sanoa. Testaamalla se sitten selviää.
Koostaan ja kantavuudestaan huolimatta kanootti ei ole hirvittävän painava, ”vain” vajaa 40 kg. Kanootteja tuntevien maailmassahan tuo on ilmeisesti jo sieltä painavasta päästä, mutta itse katson asiaa siltä kannalta, että jaksan sen hyvin nostaa itsekin auton katolle, joten se ei ole kovinkaan painava.

Eihän tuota vehjettä tietenkään viitsi huvikseen metsissä kantaa, eli lähestyminen tähän melonnan aloittamiseen täytyy tehdä niin, että paikat on autolla saavutettavissa. Jos melonta vie sydämen mennessään, niin mietitään sitten niitä puhallettavia (helpommin kuljetettavia) malleja. Sieltä kiikarissa ja haaveissa on erityisesti Packraftit, mutta niiden korkea hinta jättää ne vielä kaupan hyllylle minun osalta.
Ei sillä, kyllähän kanootit ja kajakitkin maksavat vaikkeivat puhallettavia malleja olisikaan. Yleensä varmaan enemmänkin vielä, mutta nyt kun sujuvasti tuli mahdollisuus aloittaa homma tällä inkkarilla, niin järkevää on jättää ne muut vaihtoehdot vielä hankkimatta.

Liivien lisäksi hankin tähän hätään vain kuivapusseja sekä varamelan.
Kuivapussit (noin 20 euroa) on halpa sijoitus siihen nähden, että niillä voi pelastaa satojen eurojen arvosta elektroniikkaa. Kamera ja puhelin kun kulkevat kuitenkin aina matkassa myös meloessa.
Varamelaksi katsoin edullisen hybridimallin. Eli valitsin sellaisen jossa on kaksi inkkarimelaa tai sitten sen saa yhdistettyä yhdeksi kajakkimelaksi. Tämän valitsin siksi, että haluan testata kanootin melomista myös kajakkimelalla. Toiset katsovat tämän olevan lähestulkoon pyhäinhäväistys, mutta itse haluan kuitenkin omatoimisesti kokeilla kumpiko mela on parempi itselleni soolomelontaan.
Näihinkin varusteisiin voi käyttää rahaa erittäin isolla haitarilla. Toiset välineet ovat laadukkaampia kuin toiset vastaavat ja sitä myöten hintakin kipuaa ylöspäin.
Itse olen koittanut pitää järjen päässä ja hankkinut välttämättömät asiat ja hinnoiltaan sieltä keskikastista. Ajatuksena se, että niillä varmasti pääsee alkuun ja niitä voi sitten päivittää jos harrastus ottaa tuulta alleen ja tarvetta päivityksiin (ja todellista käyttöä) ilmenee.

Kaiken kaikkiaan lähestyn melomista retkeilyn ja luonnossa liikkumisen näkökulmasta. Minulle kanootti on yksi uusi mahdollisuus nähdä paikkoja ja ennen kaikkea nähdä niitä uudesta näkökulmasta, eli sieltä vesiltä päin.
Tarkoitukseni ei siis ole hikihatussa meloa ja kuntoilla, vaan ennemminkin nauttia ja lipua eteenpäin.

Nyt odotan kuumeisesti varusteiden saapumista, jotta pääsen testaamaan. Varkaudesta löytyy jo sulia vesialueita, joten enää puuttuu ne liivit ja sopiva aika.
Palaan varmastikin myöhemmin näihin melontatunnelmiin joita toivottavasti tulevana kesänä kertyy!

-JiiKoo-

2 Replies to “Melontakausi lähestyy”

  1. Hienoa! Siitä se nälkä kasvaa syödessä. Kun muistaa, että kukaan ei ole meloja syntyessään. Alkuun voi tuskailla soolona meloessa sitä, että vaikka kuinka huolella vetää J-vetoa, kanootti kampeaa silti sivulle. Siitä se kuitenkin vähitellen alkaa luonnistua ja vauhti kasvaa. Onneksi tuo Coleman on suorarunkoinen. Se helpottaa melomista huomattavasti. Kaareva Prospector olisi alkuun ehkä vähän turhan hankala.
    Minulla on tarkoitus avata melontakausi viimeistään 6.5. jos vain joet ehtivät sulaa siihen mennessä melottavaan kuntoon. Lähinnä kysymysmerkki ovat koskien rannat. Jos siellä on vielä kovin paksusti jäätä, melominen voi olla vaarallista.

    Tykkää

    1. Kiitos kannustuksesta! Uskon että hyvä tästä vielä tulee :)
      Koskiin en uskalla kyllä lähteä vielä aikoihin luulisin…
      Luulen, että loppujen lopuksi saatankin päätyä soolonakin kanoottimelaan, mutta täytyy testata tuo kajakkimelan käyttökin. Ja tuleepa tuossa sitten kuitenkin kaksi melaakin mukana, niin on yksi varalle.
      Innolla odotan jo vesille pääsyä. Täytyy etsiä ne pienet ja mukavat joet ja kapeat järvet. Sellaisissa tykkäisin varmasti mennä.

      Tykkää

Ajatuksia? Jaa ne minulle ja muille!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s