Tarkempi testianalyysi – Marin Four Corners

Strava näyttää tällä hetkellä Marinin kilometreiksi 222,4 km (ja tämä sisältää pari pidempääkin ajolenkkiä), joten nyt on jo parempi perstuntuma kertoa analyysia pyörästä ja ajo-ominaisuuksista.

Edelleen olen hankintaan erittäin tyytyväinen. Analyysissa kuitenkin huomioitakoon, että minulla ei ole kokemusta muista ns. paremmista pyöristä, joten havaintoni pohjautuvat vain omiin tuntemuksiin – ei vertailuihin muiden pyörien suhteen.

Kaikkein eniten arvostan Marinin ajoasentoa, joka on huomattavan pysty. Tangon vaakaosiosta kiinnipidettäessä ajoasento on oikeastaan sama kuin jossain suoratankoisessa hybridissä. Luonnollisesti kädet vain ovat lähempänä toisiaan ja metsäpoluilla ajettaessa tämä näkyy tasapainon hakemisena kun ote on kapeampi.
Sarvistakin ajettaessa asento on kuitenkin vielä sellainen, että eteenpäin katsottaessa niskaa ei tarvitse kääntää luonnottomaan asentoon. Näin myös maisemien katsominen retkilenkeillä on omalle rangalle vaivatonta. Toki tässä tullaan siihen, että oikean koon valitseminen on ensiarvoisen tärkeää!

Toinen arvostettava ominaisuus on pyörän muuntelukyky. Ilman varusteita Four Corners on aivan pätevä lenkkipyörä maanteille ja sorateille, mutta runko sisältää myös mahdollisuuden varustella kulkupeli täysveriseksi retkipyöräksi. Tarakan ja lokareiden asennus on vaivatonta, koska niille on valmiina omat paikkansa eikä asennus vaadi mitään omia patentteja. Etutarakallekin on oma paikkansa ja runkolaukkuja mahtuu asentamaan tarpeen mukaan.

Itse laitoin pyörääni kiinni lokarit ja tarakan, joskaan en ole vielä ajo-ominaisuuksia ennättänyt testaamaan painavammalla kuormalla. Pelkästään laukut (pienellä evässisällöllä) eivät muuttaneet ajoa suuntaan taikka toiseenkaan.
Pyörän hieman ”normaalia” pidempi runkogeometria auttaa myös siinä, ettei kantapäät hakkaa laukkuihin polkiessa. Ei ainakaan näillä laukuilla, jotka itse hommasin.
Geometriaan voit tutustua täältä.

LRM_EXPORT_20170907_105552

Kilometrit ovat tuoneet myös pientä säätämisen tarvetta, lähinnä siksi että optimaalinen ajoasento löytyisi. Itselläni tuo on tarkoittanut vain satulan hienoista siirtämistä sekä ohjaustangon kulman kääntämistä enemmän ”vaakatasoon”. Tällaiset säädöt ovat lähinnä niitä makuasioita, joita huomaa kilometrien karttuessa eikä niinkään ole pyörän ominaisuuksia. Näiden asioiden säätäminen on myös helppoa eikä vaadi ajajalta pyöräkorjaajan ammattitaitoa.

Ennakkoon tiesin Shimanon Sora-osien olevan sieltä vaatimattomammasta päästä listalta. Osa pyöräilevästä kansakunnasta on sanonut noiden olevan ihan kuraa, mutta ihan en allekirjoittaisi sitäkään. Toistaiseksi ainakin nuo ovat pelittäneet varsin hyvin. Välillä etuvaihtajaa alaspäin vaihtaessa joutuu homman tekemään kaksi kertaa ennenkuin vaihteisto reagoi ja toisinaan takavaihtajaa isommalle vaihteelle (pienemmälle rattaalle) vaihtaessa vaihteisto hyppää yhden rattaan ylitse. Luulen, että nuokin asiat ovat pienellä vaihteiston säätämiselle korjattavissa.
Osasarja on paperilla kenties ko. pyörän heikoin lenkki, mutta näillä kilometreillä ei ole vielä sitäkään päässyt pahemmin kiroamaan.
Jos jostain on pakko nillittää, niin laadukkaan vaikutelman antavan pyörän ainut kauneusvirhe on ohjaustangon teipeissä, jotka on pyöritetty hieman huolimattomasti tangon ympärille ja ne hieman ”irvistävät” parista kohtaa.

Olen polkenut pyörällä niin asfaltti- kuin sorateilläkin sekä myös poluilla umpimetsässä.
Maastopyörää ei Four Cornersista saa ainakaan tällä kokoonpanolla (vaatisi ainakin toisenlaiset renkaat), mutta eipä se ole ihan siihen tarkoitettukaan. Metsäpoluille kivikoiden ja juurakoiden sekaan valitsisin maasturin, mutta sorateiden ja asfaltin nielijäksi Marinista on enemmän kuin hyvin.
Maanteillä se häviää varmasti maantiepyörille ja soralla voisi joku jäykkäperäinen maasturi viedä voiton, mutta jos ei ole mahdollista joka pinnalle hommata omaa pyörää saatikka lenkillä vaihtaa kulkupeliä kun tienpinta muuttuu, niin silloin Marin Four Corners on ehdottoman pätevä vaihtoehto sellaisena allrounderina.
Haarukoiden leveys mahdollistaa myös leveämmät nastarenkaat, joten talvellekin tästä saa passelin kulkupelin.

20170823_170101

Itselleni pyörän ajo-ominaisuuksista kertoo paljon myös se, että pitkälläkin lenkillä loppusuoralla tulee sellainen olo, että vielä voisi ajaa lisää. Ajaminen ei ole tuskaa, vaihteistossa on tarpeeksi varaa jokaiselle metrille eikä tunkkaamaan (ainakaan tyhjällä pyörällä) joudu missään mäessä.
Pyörä rullaa kevyesti ja ajaminen etenee huomaamattomasti kilometri toisensa jälkeen.
Tähän mennessä olen pisimmillään heittänyt 65 kilometrin lenkin eikä tuollakaan lenkillä missään vaiheessa tullut sellainen olo, että ei jaksaisi enää polkea tai että polkeminen olisi ollut tuskaista. Matka eteni pikemminkin vakaasti kuin junalla meno kun ei repimään tarvinnut ruveta hetkeksikään.

LRM_EXPORT_20170826_150441

Kaikkeen kun vielä lisää Marin Four Cornersin teräsrunkoiseksi edullisen hankintahinnan ja vallan tyylikkään värityksen, niin hyvällä omallatunnolla voin suositella pyörää lämpimästi jos tavoitteena on hankkia muuntautumiskykyinen allrounder, jolla ajella kuntolenkkiä, retkiä ja työmatka-ajoa eikä tallia täyttämään halua kolmea eri pyörää.
Rahat voisi varmasti huonomminkin kuluttaa!

Mikäli pyörä alkaa kiinnostamaan, niin tsekkaan Velosportin sivut täältä. Velosport lienee niitä ainoita, jotka ko. mallia Suomessa myyvät.
EDIT: Näyttäisi muuten pyörä olevan vielä juuri nyt hyvässä tarjouksessa :) Tää on aina yhtä mainiota huomata kun itse on vastikään ostanut kalliimmalla :D
Ja ei, en saa provikkaa myydyistä pyöristä :D

-JiiKoo-

5 Replies to “Tarkempi testianalyysi – Marin Four Corners”

  1. Hei, kiitos hyvästä pyöräinfosta. Mistä ja mitkä lokarit ja tarakan hommasit? Työmatka + all-around pyörä haussa ja tämä kiinnostaa kovasti.

    Tykkää

    1. Hei!
      Kiva, että tykkäsit :)
      Tarakan (Tranz X) ja lokarit (SKS) ostin paikallisesta urheiluliikkeestä suoraan hyllystä.
      Olivat ihan sellaset edulliset versiot.
      Meni muuten tuohon etuhaarukkaan juuri ja juuri 55 leveä lokari :)

      Tykkää

  2. Moro. Kiitos myös infosta. Tämä pyörä on itsellakin harkinnan alla. Kyselisinkin, että mihin kokoon päädyit ja kuskin mittoja? :) Itse olen vähän raja tapaus mittojen suhteen ja mietin, että kannattaako ottaa väljä koko, joka voisi olla miellyttävä matka ajossa? :)

    Tykkää

    1. Moi!
      Mulla on mittaa 188 cm ja jalat ja selkä on suhteellisen pitkät molemmat. Päädyin XL-kokoon ja mulle se on ollu passeli.
      Four Cornersissa ajoasento on tosiaan aika leppoinen ja pysty. Pyörän runko on myös hieman pidempi kuin monessa muussa.
      Netistä löytyy sellainen laskuri, jolla voi vähän laskea sopivaa pyörän kokoa. Siinä kysellään eri mittoja kropasta :)
      Jos mahdollista käydä testaamassa, niin sehän se olisi paras tapa.
      Rajatapauksessa ehkä itse ottaisin sen suuremman kokoluokan. Ajoasentoa voi kuitenkin sitten vähä säätää ja muokata stemmeillä yms.

      Tykkää

Ajatuksia? Jaa ne minulle ja muille!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s